Lukemisen ja kirjoittamisen haasteet
ja tuki

Matematiikan haasteet ja
tuki

Psyykkisesti oireileva lapsi
tai nuori

Masennus

Ahdistuneisuus

Linkit

Lukemisen ja kirjoittamisen haasteiden tunnistaminen

Lukivaikeus voi ilmetä hyvin monella tavalla –toisille lukeminen on vaikeaa, toisille taas kuunteleminen. Kuitenkin yksittäisten sanojen lukemisen hitaus ja virheellisyys ovat vaikeuden ydinpiirteitä. Usein lukemisvaikeuksien rinnalla esiintyy myös kirjoittamisvaikeuksia.

Lukivaikeus voi ilmetä esimerkiksi lukemisen hitautena tai vaikeutena, oikeinkuulemisen vaikeutena, kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittumisena tai kirjaimia voi olla liikaa tai liian vähän tai jopa sanoja puuttuu. Luetun ymmärtäminen, sanojen tunnistaminen tekstistä ja lukemista edellyttävien tehtävien tekeminen voi olla hankalaa.
Lukivaikeus ilmenee harvoin pelkkänä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutena. Yleensä vaikeuksia ilmenee vielä enemmän kielten opiskelussa. Lukivaikeuteen liittyy erittäin usein vaikeuksia tarkkaavuuden ylläpitämisessä, matematiikassa ja motoriikassa sekä lyhytaikaisen muistin eli työmuistin kapeutta. Usein myös ajan hahmottaminen ja tarkat aikataulut tuottavat hankaluuksia.

Lähteet:
https://www.lukihairio.fi/lukivaikeus/
Sandberg. 2021. Pedagoginen tuki perusopetuksessa ja toisella asteella. 280-289

Pedagoginen tuki lukitaitoihin

Havainnoi oppilaan puhetta ja kielen kehitystä: nimeäminen, sanojen ymmärtäminen (edessä, takana, keskellä), epäsanojen tunnistaminen, puheen selkeys, puheen ymmärtäminen
Tarjoa mahdollisuuksia lukea ja tutustua kirjallisuuteen mm. lukunurkkaus luokkahuoneessa
Harjaannuta nimeämistä: asiat, esineet, kirjaimet
Leikittele kielellä: riimittely, laulaminen, rytmitykset, taputukset, tarinakuutiot, lorupussit, kuvakortit
Opeta systemaattinen oikeinkirjoituksen strategia: tavuta sana, kirjoita sana, tarkista sana
Kuvatuki avuksi
Ääneen lukemista päivittäin: vuoroluku, kapteeniluku, porinaluku
Selkokieli avuksi: lyhyet selkeät ohjeet kirjoitettuna ja luettuna
Uudet käsitteet: käy läpi uudet ja vierasperäiset sanat. Sanavaraston rikastuttaminen on tärkeää. Sanaselityspelit toimivat kaiken ikäisillä!
Selkeät fontit tehtävissä ja kokeissa
Huomio omaan puhenopeuteen: hidasta puherytmiä
Ohjeista äänikirjojen käyttämisessä: esittele oman aineesi käytössä oleva äänikirjasto ja käytä sitä tunneilla.
Hyödynnä lukemisen apuvälineitä ja kannusta niiden käyttöön omassa luokassasi: lukiviivain, lukivärikalvot, viivottimet, sormella seuraaminen…
Opeta lukemisen tekniikkaa: Silmäile, Syvenny, Muistele, Kertaa
Hyödynnä tekniikkaa apuna ja kannusta kokeilemaan erilaisia välineitä.
Uudet digikirjat ja niiden käyttäminen on opettava kaikille.
Opeta oppilasta värikoodaamaan yliviivaamalla tai alleviivaamalla luettua tekstiä. Esim: avainsanat sinisellä, uudet sanat punaisella, henkilöiden nimet keltaisella, vuosiluvut vihreällä ja paikkojen nimet oranssilla.
Käyttäkää tarralappuja (post-it) merkkaamaan tärkeät kohdat tekstistä.
Anna lisäaikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Eriytä opetusta: omat tehtävät tunneilla ja kokeissa.
Opeta oppilasta tekemään kysymyksiä lukemastaan.
Tekstin kertaaminen: kysymysten teko, ristikon tekeminen, sanaselitysten ratkaiseminen
Kotitehtävien määrä: ei samoja tehtäviä kaikille, rajaa tehtävämäärää, jos lukeminen on hidasta.
Opeta lukusuunnitelman tekemisessä: aikataulutus tehtävien tekemisessä, kokeisiin lukemisessa ja kertaamisessa.
Kerro erilaisista tavoista oppia.
Anna vaihtoehtoja tehtävien tekemiseen: käsin kirjoittaen, koneella kirjoittaen, suullisesti opettajalle, suullisesti vastauksen nauhoittaminen, kuvallinen vastaus
Kerro erilaisista muistiinpanotekniikoista ja hyödynnä tekniikkaa jakamalla omat valmiit muistiinpanot oppilaille.
Koetilanteissa lue kysymykset ääneen. Muista mahdollisuus täydentää koetta suullisesti. Rauhallinen ja erillinen koetila sitä tarvitsevalle.
Auta oppilasta kirjoitustehtävissä antamalla tarkasti rajattu tehtäväalue ja selkeät ohjeet tehtävän tekemiseen.
Lukeminen kehittyy lukemalla ja kirjoittaminen kirjoittamalla.
Kannusta ja kehu!

Lähteet:
https://www.lukihairio.fi/lukivaikeus/
Sandberg. 2021. Pedagoginen tuki perusopetuksessa ja toisella asteella. 280-289

Matematiikan haasteet

Matemaattisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että opetuksesta ja harjoittelusta huolimatta lapselle on poikkeuksellisen työlästä oppia peruslaskutaitoja. Yleensä tätä arvioidaan suhteessa siihen, miten nopeasti ja millä työmäärällä samanikäiset lapset yleensä näitä asioita oppivat.
Matemaattiset oppimisvaikeudet voidaan jakaa dyskalkuliaan eli erityiseen vaikeuteen peruslaskutaidoissa sekä heikkoon osaamiseen matematiikassa, jonka taustat ovat moninaisemmat. Matemaattiset oppimisvaikeudet ilmenevät haasteina matematiikan oppiaineessa ja kaikilla elämän osa-alueilla, joissa matematiikkaa tarvitaan. Lisäksi niiden rinnalla voi ilmetä matematiikkaan liittyvää ahdistusta. Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia (F81.2) on lääketieteellinen diagnoosi. Dyskalkulia tarkoittaa matematiikan erityistä oppimisvaikeutta, joka on taustaltaan neurologinen kehityshäiriö. Dyskalkuliassa vaikeudet matematiikassa ovat merkittäviä ja ne ilmenevät jo peruslaskutaidoissa, eli yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuissa. Kaikenlainen numeroihin ja lukumääriin perustuva tiedon käsittely voi olla haastavaa. Dyskalkuliaa esiintyy noin 5 – 7%:lla ihmisistä.
Heikko osaaminen matematiikassa taas viittaa taas yleisemmin matemaattisiin oppimisvaikeuksiin, joiden ilmeneminen ja taustatekijät ovat moninaiset. Vaikeudet ovat lievempiä kuin dyskalkuliassa, mutta vaikuttavat merkittävästi opiskeluun ja arkielämään. Heikko osaaminen matematiikassa voi liittyä numeraalisten taitojen lisäksi esimerkiksi muistin toimintaan, keskittymiseen tai kielellisiin tekijöihin. Heikkoa osaamista matematiikassa on noin 10 – 15%:lla ihmisistä.

Matematiikan taitojen harjoittelu:

1.Harjoitus tekee mestarin
Ei taida olla olemassa taitoa, jonka voisi omaksua harjoittelematta. Selvitettiinpä minkä taidon kehitystä tahansa, niin parhaiten suoriutuvien taustalta löytyy poikkeuksetta enemmän ja ennen kaikkea intensiivisempää harjoittelua kuin vähemmän taitavien. Tämä pitää paikkaansa myös oppimisvaikeuksien kohdalla. Oli lapsella sitten miten suuria oppimisen vaikeuksia tahansa, vain harjoittelemalla taidot kehittyvät.

2. Aseta rima oikealle korkeudelle
Harjoittelu liian suurin tavoittein tai liian vaikeilla sisällöillä on huonoa harjoittelua. Kun matematiikka on lapselle hankalaa, liian usein yliarvioidaan hänen osaamistaan.
Myöskään liian yksinkertainen tai mekaaninen harjoittelu ei edistä oppimista. Jo opittujen asioiden toistaminen uudelleen ja uudelleen ei ole oppimista. Tekemisen pitää olla haasteellista, muttei ylivoimaista.

3. Harjoittelusta pitää nauttia
Ilman motivaatiota ei harjoittelu ole tehokasta. Onnistumisen kokemukset ruokkivat sisäistä motivaatiota paljon enemmän kuin ulkoiset kehut. Ulkoiset kehut toimivat vain silloin, kun niihin on jotain todellista perustetta.

4. Omaa tekemistä pitää ymmärtää
Mekaaninen suorittaminen ei ole tehokasta harjoittelua. Myös lapsen pitää ymmärtää, miksi hän tekee jotain ja ennen kaikkea hänen pitää ymmärtää, miksi hän tekee, niin kuin tekee. Kun lapsi kykenee selittämään, miksi jokin asia matematiikassa tehdään niin kuin se tehdään, voidaan olla huomattavan paljon varmempia siitä, että hän todella hallitsee asian, eikä vain toista muiden antamia malleja.

Pedagoginen tuki matemaattisiin taitoihin

Luo oppimisympäristö matemaattisesti kiinnostavaksi: lukujonot lattialle ja seinälle, numeroita rappusiin, yhteenlaskuja ja kertolaskuja esille, muistipelit matematiikasta
Visuaalinen tuki
Konkreettiset apuvälineet kaikilla eri luokka-asteilla: esim. kymmenjärjestelmävälineet, kuutiot, pelit, kolmiulotteiset kappaleet, satataulut, kertolaskuruudukot, lukusuorat
Digitaalisesta oppimateriaalista näyttäminen ei riitä kaikille oppijoille.
Keskustele ja ihmettele yhdessä matemaattisia ilmiöitä.
Toiminnallisuus mukaan oppimiseen.
Kertaa ja toista: drillaa moneen kertaan.
Perusteet vahvaksi: yksi-yhteenvastaavuus, lukujonotaidot, lukujen hajottaminen, kymppiparit, kymmenylitys
Luo myönteinen ilmapiiri kannustamalla ja kehumalla.
Luokitelkaa, arvioikaa, pohtikaa asioita
Konkretiaa kaikkialle: esim. mitataan oikeasti asioita
Murtoluvuissa ja desimaaliluvuissa pelillisyys ja konkretia avuksi esim. lautapelin avulla
Opeta matemaattisia peruskäsitteitä.
Opeta kiinnittämään huomiota laskuoperaatioihin.
Korosta välivaiheiden merkitystä: merkittävä näkyviin
Opeta sanallisten tehtävien vaiheet:

1. Lue tehtävä. Kerro se omin sanoin. Mitä kysytään?
2. Etsi tehtävänannosta tarvittavat tiedot. Mistä aloitat? Alleviivaa tehtävästä tärkeät sanat ja ympyröi luvut.
3. Piirrä mallikuva jos mahdollista.
4. Kerro, miten ratkaiset ongelman. Mikä laskutoimitus tai kaava?
5. Kirjoita lasku näkyviin.
6. Laske tehtävä.
7. Pohdi vielä: Miten vastaus kirjoitetaan ja onko se järkevä. Vastaako se kysymykseen?

Tue oppilasta tehtävän vaiheittain etenemisessä.
Strukturoi opetusta: Mallinna vaihe vaiheelta. Opeta uutta asiaa pieninä palasina. Liitä opittava asia oppilaan arkeen. Konkretisoi ja havainnollista. Puhu ääneen oma matemaattinen ajattelusi – miten ratkaiset tehtävän.
Lukujen vaihtuminen kirjaimiksi voi olla haastavaa: käytä paljon esimerkkejä (esim 2a+3b kaksi apinaa plus kolme banaania)
Abstraktit käsitteet: avuksi rautalankamalli
Opeta piirtämään mallikuva
Lue oppilaalle sanalliset tehtävät ääneen.
Värikoodaa tehtäviä: tietyt asiat tietyllä värillä tai merkillä.
Hyödynnä yhteistoiminnallista tapaa oppia: usein toinen oppilas osaa selittää juuri oppimansa asian kaverilleen.
Huomioi matematiikan haasteet myös kemian ja fysiikan opetuksessa!

Lähteet:
https://oppimisvaikeus.fi/tietoa/perustietoa-kehityksellisista- oppimisvaikeuksista/matematiikan-vaikeus/ http://www.lukimat.fi/matematiikka/Vanhemmalle/oppimisen-tukeminen Sandberg. 2021. Pedagoginen tuki perusopetuksessa ja toisella asteella. 309-318

Psyykkisesti oireileva lapsi tai nuori

Lapset ja nuoret viettävät huomattavan osan valveillaoloajastaan koulussa, joten koulu on näköalapaikka lasten ja nuorten psyykkisten oireiden havaitsemiseen ja tukemiseen. Koulun aikuiset oppivat tuntemaan oppilaan ja heillä on riittävästi kasvatuksellista osaamista, vertailukohtaa ja välineitä tukea oppilasta. Opettajan tai ammattikasvattajan ei tarvitse olla lääkäri tai terapeutti, vaan ainoastaan turvallinen aikuinen, joka auttaa oppilasta selviytymään kouluarjesta, tukee itsetuntoa ja pärjäämisen kokemusta.

Psyykkinen oireilu on monimuotoinen yhdistelmä temperamenttipiirteitä, lapsen ydintarpeiden kohtaamisen tavasta syntyneitä uskomuksia ja arjen olosuhteita. Samankaltaisista olosuhteista tulleista lapsista toinen voi selviytyä ja toinen oireilla. Koulun aikuisen ei tarvitse selvittää ja tietää oppilaan taustoja, traumoja tai edes diagnoosia, vaan auttaa oppilasta kykyjensä mukaan kouluarjessa joka päivä. Ei ole koskaan haitallista suhtautua psyykkisiin pulmiin korostuneina temperamenttipiirteinä, siis normalisoiden. Tällöin oppilas kohdataan rauhallisesti, myötätuntoisesti, aikuismaismaisesti, ja ohjataan häntä selviytymään käsillä olevasta arjen tilanteesta. Toistuvat epäonnistumiset nakertavat itseluottamusta ja kärjistävät psyykkisiä ongelmia.

Nuoren kasvuun ja normaaliin kehitykseen kuuluu voimakasta mielialojen vaihtelua. Toisaalta murrosikä kriiseineen on ajanjakso, jolloin psyykkinen oireilu lisääntyy huomattavasti lapsuuteen verrattuna.

Miten tunnistaa koulussa yleisimpiä psyykkisiä haasteita, koska niistä pitäisi huolestua? Lapsi ja nuori ilmaisee vaikeita tunteitaan ja oireitaan käytöksellään ja se on helppo tulkita väärin. Eri oireistot myös sekoittuvat nuorilla aikuisia enemmän.

Lähde:
Talala, Mira: Psyykkisesti oireileva oppilas. PS-Kustannus 2019
MASENTUNEEN TAI AHDISTUNEEN OPPILAAN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN KOULUMAAILMASSA (luovi.fi)

Masennuksen merkkejä:

Kouluikäisellä lapsella:
-Alakulo ja ärtyneisyys
-Jähmeys, ilmeettömyys ja motorinen hitaus
-Kiinnostuksen puute
-Levottomuus
-Yliherkkyys ja itkuisuus
-Keskittymisen vaikeudet, unohtelu
-Tarkkaamattomuus
-Alisuoriutuminen koulussa
-Konfliktit sosiaalisissa suhteissa ja vetäytyminen
-Psykosomaattinen oireilu
-Väsymys
-Vaikeus tulla kouluun
-Vaikeus saattaa tehtävät loppuun

Nuorella:
-Aggressiivisuus ja ärtyneisyys
-Psykosomaattinen oireilu
-Toivottomuus
-Itsetuhoisuus, joka voi näkyä puheissa, kirjoituksissa ja piirroksissa
-Unihäiriöt
-Heikko itsetunto ja mitätöivä puhe
-Pessimistisyys
-Vaikeus säädellä käytöstä ja epäsosiaalinen käytös ja eristäytyminen sosiaalisista suhteista
-Aikuisten uhmaaminen
-Ristiriidat sosiaalisissa suhteissa ikätovereihin
-Päihteet ja muut turruttajat, kuten pelit
-Vaikeus tulla kouluun

Lähde:
Talala, Mira: Psyykkisesti oireileva oppilas. PS-Kustannus 2019
MASENTUNEEN TAI AHDISTUNEEN OPPILAAN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN KOULUMAAILMASSA (luovi.fi)

MITEN MASENNUS VAIKUTTAA OPPIMISEEN?

Ajattelutoiminnot hidastuvat
Aiemmin opitun hakeminen muistista hidastuu
Keskittymisvaikeudet
Toiminnanohjauksen vaikeudet
Uuden oppiminen työlästä / vaihtelevaa

MASENTUNEEN OPPILAAN TUKI KOULUSSA:

Koulun käynnin mukauttaminen oppilaan voinnin mukaan
Säännöllinen seuranta ja suunnitelman päivittäminen
Vastuuhenkilö seurannalle
Oppimisvaikeuksien poissulkeminen tarvittaessa
Aktiivisuuden tukeminen
Sosiaalisten taitojen ja -suhteiden tukeminen
Tunnetaitojen lisääminen
Onnistumisten ja hyvien asioiden havainnointi
Ongelmanratkaisutaitojen tukeminen ja opettaminen
Masennuksen ulkoistaminen
Tukeminen itsemyötätuntoisempaan ajatteluun

Ahdistuneisuuden merkkejä:

Sosiaalinen ahdistuneisuus:
-Oppilas on usein poissa esitelmäpäivinä tai tietyiltä tunneilta
-Oppilas ei juuri koskaan viittaa tai vastaa edes kysyttäessä
-Oppilas vetäytyy isoissa tai oudoissa ryhmissä.
-Oppilas istuu mielellään luokan takana tai reunoilla.
-Oppilas leikkii näkymätöntä eli vetäytyy hiusten, hupun, kuulokkeiden tai vastaavien suojaan luokkatilanteissa.
-Oppilas ei mielellään mene tilanteisiin tai tilaisuuksiin, joissa on paljon ihmisiä.

Paniikkihäiriö:
-Oppilas välttelee tilanteita, joissa on paljon ihmisiä.
-Oppilas istuu mielellään oven läheisyydessä luokassa.
-Oppilas saattaa poistua kesken tunnin esim. vessaan.

Koulupelko:
-Kouluun lähteminen on hyvin haastavaa, tai oppilas ei tule ollenkaan kouluun.

Pakko-oireisuus:
-Tehtävissä voi olla jumiutumista, hitautta tai tuottamisen vaikeutta.
-Oppilaalla on erilaisia turvarituaaleja, kuten järjestely, tarkistelu ja toistelu.

Posttraumaattinen stressioireyhtymä:
-Oppilaalla on odottamattomia tunneryöppyjä ja pakoreaktioita.
-Oppilaan vireystila vaihtelee voimakkaasti.
-Oppimistuloksissa on suurta heilahtelua.

Ahdistuneisuuden merkkejä:

MITEN AUTTAA AHDISTUNUTTA?

Asteittainen altistaminen (ei liian vaativaa, mutta pientä epämiellyttävyyttä)
Harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin (aluksi pienemmässä ryhmässä)
Ahdistuksen määrän ja keston rajallisuuden hahmottaminen
Rentoutumisen harjoittelu, helpot mindfulness-harjoitukset
Itsetunnon vahvistaminen
Yksilökohtainen oppilashuollon tuki → hoitoon ohjaus

MITEN AUTTAA AHDISTUSKOHTAUKSEN / PANIIKKIKOHTAUKSEN SAANUTTA?

Rauhallinen tila
Jonkun ihmisen kanssa keskustelu (ajatuksille uusi kohde)
Liikkuminen tai puuhailu
Hetkeen kiinnittäminen (esim. esineiden laskeminen, mindfulness, kamman tunnustelu)
Ajatusten keskittäminen (kertotaulut, laskeminen 100 alaspäin, luettelot)

AJATUKSEN RAUHOITTAMINEN

Katsele ikkunasta ja havainnoi tarkasti, mitä näet
Etsi ympäristöstäsi eri värejä
Keskity kuuntelemaan kellon tikitystä / omaa hengitystä / ympäristön ääniä
Tunnustele lattiaa tarkasti jalkapohjillasi
Tunnustele, miltä tuntuu istua tuolilla; miten selkä osuu tuoliin, miten jalat painautuvat tuolia vasten, jne Tunnustele käsissäsi jotakin esinettä ja kuvaile mielessäsi, miltä se tuntuu
Koskettele sormilla kasvojasi ja hiuksiasi ja tunnustele, miltä se tuntuu
Haistele esim. sitrushedelmää ja keskity tuoksuun
Juo kylmää juomaa ja tunnustele, miltä se tuntuu suussa, kurkussa, mahassa
Syö kirpeää purkkaa tms. ja keskity makuaistimukseen

Kun havaitset oppilaallasi koulun arjessa psyykkisiä oireita, on olennaista uskaltaa pysähtyä asian äärelle, kohdata oppilas aidosti. Toisaalta yhtä tärkeää on muistaa pyytää oppilaalle apua: erityisopettaja, oppilashuollosta kuraattori ja terveydenhoitaja, sekä koulupsykologi ovat hyviä pohdintakumppaneita, miten oppilasta jatkossa tukea.

Lähde:
Talala, Mira: Psyykkisesti oireileva oppilas. PS-Kustannus 2019
MASENTUNEEN TAI AHDISTUNEEN OPPILAAN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN KOULUMAAILMASSA (luovi.fi)

Keskittyminen ja tarkkavuus

Keskittyminen tarkoittaa kykyä kiinnittää huomio toiminnan kannalta oleellisiin asioihin.
Tarkkavuuden häiriöt vaikeuttavat keskittymistä.
Tarkkaavuuden säätely voidaan jaotella kolmeen osa-alueeseen: tarkkaavuuden suuntaamiseen, ylläpitämiseen ja jakamiseen.

Tarkkaavuuden avulla säädellään, mitä tietoa ympäristön ärsyketulvasta, oman kehon tuntemuksista ja mielenliikkeistä otetaan tietoiseen käsittelyyn. Kun tarkkaavuuden säätely epäonnistuu, saattaa tärkeitä asioita jäädä huomaamatta samalla kun epäoleelliset asiat saavat tarpeettoman suuren huomion.

Tarkkaavuuden säätely on monimutkainen prosessi, joka vaatii useiden aivoalueiden yhteistyötä. Tämän vuoksi moninaiset aivotoimintojen häiriöt voivat heikentää tarkkaavuutta.Tarkkaavuuden säätelyn häiriöt voivat painottua enemmän näönvaraiseen tai kuulonvaraiseen tarkkaavuuteen. Tarkkaavuuden vaikeudet voivat välillisesti heikentää myös muiden tiedonkäsittelyn toimintojen tehokkuutta, kuten uuden oppimista.

Kyky säädellä tarkkaavuutta voi olla vaikeutunut paitsi aivosairauksiin ja äkillisiin aivotoiminnan häiriöihin liittyen myös aivojen poikkeavan kehityksen vuoksi.
Tavallisin lapsuudessa alkanut oireyhtymä on nimeltään aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD (engl. Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Sen ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

Lähde: www.terveyskyla.fi: Tietoa tarkkaavuudesta

Tarkkaavuuden tukeminen

Ylimääräisiä keskittymistä häiritseviä ärsykkeitä voi karsia rajaamalla työskentelytilan, tyhjentämällä koulupöydän tai käyttämällä kuulosuojaimia.
Rutiinit, toiminnan ennakointi ja johdonmukaisuus auttavat lasta valmistautumaan toimintaan. Päivän aluksi voi olla hyvä esimerkiksi käydä läpi, mitä tapahtumia ja poikkeavuuksia päivään kuuluu.
Näönvaraisesti ja konkreettisesti osoitettu ajan näyttäminen esim. tiimalasilla, munakellolla tai Time Timerilla osoittaa lapselle selkeästi tiettyyn toimintaan jäljellä olevan ajan, mikä tukee asioiden loppuunsaattamista. Aikapaine ei ole hyvä luovuutta vaativassa toiminnassa, sillä luovuus vaatii yleensä turvallisen ympäristön.
Motorista levottomuutta voi tukea antamalla käsiin jotain näperreltävää (stressilelut, sinitarra), istumalla jumppapallon tai istuintyynyn päällä tai asettamalla kuminauhan tuolin jalkojen väliin ja potkimalla sitä. Apuvälineissä vaarana on keskittymisen kiinnittyminen niihin ja apuvälineiden käytön säännöt tulee käydä läpi lapsen kanssa. Apuvälineiden tulisikin olla tarpeeksi tylsiä, jotta huomio pysyy työskentelyssä.
Tauottaminen ja liikkumisen mahdollistaminen tehtävien välissä voi auttaa, jos palaaminen työskentelyyn onnistuu.
Toiminnan suunnittelua voi tukea harjoittelemalla lapsen kanssa pysähtymistä ennen toimintaa. Lapselta voi esimerkiksi kysyä, mitä koulureppuun on pakattava ja mitä tavaroita päivän aikana tarvitaan.
Työskentelyn vaiheita voi harjoitella: 1. Aloitus: ”Mitä pitää tehdä?”, 2. Tehtävän tekeminen ja 3. Arviointi: ”Miten meni”. Valmiiksi saatujen tehtävien lopuksi lasta voi kannustaa pysähtymään ja arvioimaan, miten tehtävät onnistuivat.
Välitön positiivinen palaute ja pienet palkinnot onnistumisista vahvistavat myönteistä käyttäytymistä ja motivoivat lasta toimimaan toivotusti, kun taas torut ja rangaistukset ovat huonoja toiminnanohjauksen harjoittelun kannalta. Palkintojärjestelmän ja palkinnot voi suunnitella yhdessä lapsen kanssa.
Liikennevalot eli vihreän, keltaisen ja punaisen ympyrän näyttäminen voi toimia arjessa sanattomana toiminnan ohjaajana, minkä avulla lapsi saa nopeasti palautteen hyvästä toiminnasta (vihreä) sekä huonosta (keltainen ja punainen).
Kuvatuki voi auttaa lasta jäsentämään toimintaa, jos keskittymisen vaikeuden taustalla on kielellisen toiminnanohjauksen vaikeutta.
Jos lapsella on tarkkaavuuden lisäksi oppimisvaikeuksia, lasta tulee tukea myös niissä, jotta opilliset vaikeudet eivät aiheuta kierrettä heikentämällä edelleen keskittymistä motivaation kautta. Opillisissa vaikeuksissa koulun tuki voi olla tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, oppimisen apuvälineitä tai eriyttämistä.
Diagnosoituun tarkkaavaisuushäiriöön on olemassa ydinoireita hoitava lääkitys, joka tulee yhdistää lapsen ympäristön muokkaamiseen ja tukitoimiin.

Tarkkaavaisuutta ja keskittymistä voidaan tukea mm. kuvatuella, palkintojärjestelmillä, rutiineilla, stressileluilla, jumppapallolla, tauottamisella, tehtävien pilkkomisella ja ärsykkeiden rajaamisella. Lisäksi ympäristössä lapsen hyväksyntä, itsetunnon tukeminen onnistumisilla ja kehuilla sekä aikuisen esimerkki auttavat lasta oman toiminnan ohjaamisessa.

Lähde: Susanna Määttä, susanna.maatta.fi: Miten tukea lasta keskittymisessa?