Struktuuri

Struktuurin
merkitys

Oppitunnin
struktuuri

Menetelmät
ja
vinkit

Tulostettava
materiaali

Linkit

Struktuuri

Struktuuri muodostuu kaikista niistä tukitoimista ja -rakenteista, joiden avulla ihmisen elämän ennakoitavuus ja hallittavuus lisääntyy. Struktuurin avulla pyritään selventämään mitä tehdään, missä tehdään, milloin tehdään, kenen kanssa ja kuka tekee. Struktuuri antaa selkeät ja turvalliset puitteet toiminnalle ja mahdollistaa keskittymiseen olennaiseen, oppimiseen ja itsenäiseen toimintaan.

Struktuurin tarkoitus on tukea oppimista ja lisätä itseohjautuvuutta

Ratkaisut yksilöllisiä
Sitoutuminen yhteisten toimintatapojen ja apuvälineiden käyttöön

Struktuurin merkitys

Nykyään oikeastaan jokaisessa luokassa on oppilaita, jotka tarvitsevat struktuuria opetukseen eli yksinkertaisesti selkiytetään tuntia eri tavoin niin ajan, tilan, istumapaikan, toiminnan kuin vuorovaikutuksenkin suhteen. Itseasiassa struktuureista on hyötyä myös lahjakkaille. On myös kokonaisia luokkia, jotka tarvitsevat struktuuria työrauhan tueksi. Tunnit, joilla on helppo olla, on järjestelmällisesti suunniteltu. Hyvin suunnitelluilla oppitunneilla on jokaisen helppo oppia ja helpompi keskittyä, koska oppituntien selkeät struktuurit tukevat myös oppilaiden omaa toiminnanohjausta. Oppilaat, jotka tarvitsevat tukea tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen tarvitsevat sitä kaikilla oppitunneilla, osa myös välitunneilla ja ruokatunneilla. Riippuen tietenkin oppilaasta ja iästäkin.

Kaiken kaikkiaan struktuurit luovat oppilaalle turvaa, kun on johdonmukaisuutta, rutiineja ja yhteisesti sovittuja sääntöjä. Niillä pystytään myös ohjailemaan luokan jatkuvaa ryhmäytymistä muun muassa istumapaikoilla, ryhmien ja parien muodostamisilla, jos tarvetta syntyy.

Struktuureja on hyvä välillä ajaa sisään myös samanaikaisopetuksen keinoin, kunnes opettajat pystyvät käyttämään niitä itsekseen tuntien sisällä.

Oppitunnin struktuuri

Oppitunnin tavoitteet ja ohjelma ovat näkyvissä (esimerkiksi tämän materiaalin tuntitaulun avulla, löytyy kohdasta struktuuri).

Oppituntien aloitukset ja lopetukset on toteutettu huolella -> ”henkiset seinät”
Oppituntien rakenne on ennakoitavissa – toimitaan useimmiten saman ”kaavan” mukaan. Tilanteiden ja tehtävien jäsentäminen -> tuetaan toiminnan ohjausta
Ryhmän tulee rauhoittua, ennen kuin opettaja aloittaa oppitunnin ja antaa työskentelyohjeet.
Hiljaisuushetki tunnin alussa
Työskentely alkaa jonkinlaisesta tietystä, aina toistuvasta merkistä, josta oppilaat tunnistavat työajan alkavan.
Merkki voi olla napsautus, kilinäkello, käden nostaminen ylös jne.
Tunnin rytmittäminen, välitehtävän käyttö liikkumista kaipaaville (esim. 15 min työskentelyä, jonka jälkeen toiminnallinen välitehtävä), välitavoite (ohje mihin asti tehdään, jonka jälkeen aikuinen tulee katsomaan) ohjeiden antaminen vaiheittain ja monipuolisin keinoin.
Oman toiminnan suunnittelun harjoitteleminen (mitä ensin, mitä sitten, millä välineillä, arvioitu aika).
Siirtymätilanteiden ennakointi ja yhteiset merkit siirtymiin
Omat rauhoittumispaikat tarvittaessa
Toimintojen jäsentäminen kuvien avulla.
Aivan kuten oppituntien aloitukset, myös tuntien lopetukset kannattaa päättää hiljentymiseen ja rauhoittumiseen. Tilasta poistutaan vasta sitten, kun työt on saatu loppuun ja opettaja antaa poistumiseen luvan.

Lähteet: https://www.nmi.fi/wp-content/uploads/2020/01/Tyorauha-kaikille-opas-ohjaajalle.pdf

Työrauha tavaksi, Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa, Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalen

Luokanopettajien kokemuksia työrauhaa tukevan toimintakulttuurin rakentamisesta luokkaan, Terhi Keskilammi, Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2020 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto

Pääkohdat strukturoinnista oppitunnilla:

Huolehdi oppituntien rutiineista ja selkeydestä.
Selkeä oppitunnin aloitus: anna oppilaalle selkeä viesti tunnin aloituksesta järjestämällä alkuun lyhyt hiljaisuus.
Kerro tunnin tavoitteet.
Merkitse oppitunnin rakenne taululle.
Selkeä oppitunnin lopetus: järjestä hiljaisuus ja lyhyt kertaus opituista asioista.
Merkitse kotitehtävät näkyviin taululle tai Wilmaan.
Pidä kuvatukea/toiminnanohjauskortteja esillä päivän rutiineja kuvatessa.

Menetelmät ja vinkit:

Pilkotut ja ketjutetut työjärjestykset, ohjeet, muistilistat
Sosiaaliset tarinat, sarjakuvat
Oman ajankäytön suunnittelu ja ennakointi
Päiväohjelma, kalenteri, viikkosuunnitelmat
Itsensä ohjaaminen sanallisesti
Tabletin ja tietotekniikan hyödyntäminen: muistutukset esim. ääni tai kosketus
Ensin- sitten toimintamalli
Kuvatuki
Ryhmän jäsenten kuvat/nimet seinällä (kuka paikalla, kuka poissa)
Toimintataulut/leikkikartat
Omat paikat tuen lapsille
Omat tekemisen/tavaroiden paikat
Käytettävät kuvat tarkoituksenmukaisia vain ne, joita tarvitaan (aistiystävällinen tila)
Tauottaminen ja jaksottaminen: huomioi eri toimintojen pituus ja lapsen itsesäätelykyky
Tekeminen on vaihtelevaa: välillä mahdollisuus liikuntaan

Lähde: Seutu hanke/ koulutus 29.3.2022 psykologi Hanna-Leena Keskitalo