Vuorovaikutus

i

Lapsen
osallisuus

Oppimista ja
kasvua tukeva
vuorovaikutus

Vinkit
ja
menetelmät

Linkit

Vuorovaikutus

Ryhmään kuulumisen ja arvostamisen tunne ja sen hyväksyminen on tärkeää kaikille, myös tukea tarvitsevalle lapselle. Osallisuus on tärkeää jokaiselle lapselle!

  • Lapsen turvalliset kiintymyssuhteet ovat yhteydessä kaikkiin ihmisenä olemisen taitoihin, myös itsesäätelyyn, johon kuuluvat myös tunnetaidot. Lapsen itsesäätelytaidot kehittyvät varhaisvuosina.
  • Lähtökohtana toiminnalle on vastuullinen ja turvallinen aikuinen. Aikuisen vastuulla on luoda turvallinen ja hyväksyvä kasvatusilmapiiri.
  • Ryhmäyttäminen on tärkeää: luodaan hyvä me-henki ja opetetaan kavereiden auttamista ja kannustamista.
  • Rauhoita mielesi, itsesi ja kielenkärkesi. Lasta ei tule pelotella tai uhkailla.

Lapsen osallisuus

  • Käytetään erilaisia ohjaustapoja: vuorovaikutteista ohjausta: (lasten aloitteet, vuorottelu, kysymykset, pyynnöt, toiveet) lapsilähtöinen ohjaus: (aikuinen reagoi ja vastaa lapsen aloitteisiin, mutta ei ole itse aktiivinen aloitteentekijä), aikuisjohtoinen ohjaus (aikuinen ohjaa lapsen toimintaa ja suuntaa lapsen huomiota tahtomalleen taholle)
  • Visualisointi: puhumaton lapsi voi tehdä aloitteita
  • Luodaan lapselle kokemus, että tulee kuulluksi
  • Annetaan tilaa lasten luovuudelle
  • Annetaan mahdollisuus tehdä omia oivalluksia
  • Aikuinen rohkaisee lasta osallistumaan
  • Havainnointi
  • Kuuntelu ja keskustelu
  • Lasten ideat käyttöön

– Muistetaan vertaistuen merkitys (mallioppiminen)
– Kaveritaitojen opettaminen
– Tunnekuvat
– Vuorovaikutusleikit
– Riitatilanteissa aikuisen ohjaus, miniverso, sosiogrammi

 

Lähde: Erja Sandberg 2021

Oppimista ja tervettä kasvua tukeva vuorovaikutus

Turvallinen ilmapiiri luokassa ja hyvä luottamuksellinen vuorovaikutus oppilaiden, opettajan ja huoltajien kesken on tärkeä pala onnistunutta oppimista. Se on fyysistä oppimisympäristöä vaikeammin hahmotettavissa, mutta vaikuttaa oppimiseen jopa enemmän. Opettaja ei voi vaikuttaa kaikkeen, kuten oppilaan historiaan ja kotitilanteeseen. Nämä asiat oppilas tuo mukaan kouluun, oppiminen ei tapahdu koskaan tyhjiössä.

Oppimistilanteessa on mukana aina tunteita ja tuntemuksia. Oppilas voi vaikka jännittää ja pelätä kiusaamista. Oppilaan käyttäytyminen ja tunnereaktiot voivat olla myös neurologisesti poikkeavia, joka voi hämmentää opettajaa ja muita oppilaita. On tärkeää (ainakin yrittää!) ymmärtää, että kaikki häiritsevä ja epätoivottu käyttäytyminen ei ole tahallista ilkeyttä tai laiskuutta. Ylivilkkaat, levottomat oppilaat herättävät opettajissa tunteita, joista on hyvä olla tietoinen. Toiminnan ymmärtäminen ja ohjaaminen ei ole sama asia kuin huonon käytöksen hyväksyminen. Tee kaikkesi pysyäksesi arjen tilanteissa aikuisena ja ohjaa oppilaan toimintaan positiiviseen suuntaan. Opettaja opettaa myös tunnetaitoja, toiminnanohjausta, impulssien hallintaa ja sääntöjen, sekä toisten ihmisten kunnioittamista. Tässä kysytään aikuisen halua, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä opettaa, selittää, toistaa ja toistaa.

Vinkit ja menetelmät

  • Mieti millaisessa ilmapiirissä itse viihdyt ja haluaisit työskennellä. Tee parhaasi luodaksesi sellainen pienillä teoilla joka päivä. Käytä hyväksy todettuja opetusmetodeja itsesi näköisesti. Mieti miten sinussa näkyy reiluus, luotettavuus, turvallisuus, toisen kunnioittaminen, huumori, aikuisena pysyminen…. Pidä huolta omasta jaksamisesta.
  • Karsi oppimistilanteista toisten vastausten kommentointi, naureskelu ja kritisointi pois. Ole tässä järkkymättömän systemaattinen. Tartu tähän asiaan liittyen pieniinkin yksityiskohtiin. Puuttumatta jättäminen on kiusaamisen hiljaista hyväksymistä.
  • Huomioi mahdollisuuksiesi mukaan mitä ryhmässä tapahtuu vapaissa tilanteissa, ennen opetuksen alkua ja välitunnille siirryttäessä
  • Muodosta tarvittaessa parit ja ryhmät opettajajohtoisesti. Havaitse ja ennaltaehkäise toistuva ulkopuolelle jättäminen
  • Ole kiinnostunut oppilaistasi, yritä tutustua heihin. Juttele ongelmatilanteista kahden kesken oppilaan kanssa, kysy myös oppilaalta miten toivot, että sinuun tilanteessa suhtaudutaan, mikä auttaa. Sopikaa miten kommunikoitte, jos oppilas tarvitsee tauon.
  • Oppilaat ovat temperamenteiltaan erilaisia, kaikille ei ole helppoa sopeutua kouluarjen nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Autat oppilasta jo tiedostamalla ja hyväksymällä tämän. Kerro ennakkoon muutoksista jos voit, anna aikaa, muista kertoa oppilaalle, että ymmärrät että tilanne voi olla hänelle haastava.
  • Diagnoosin saaneet oppilaat (esim ADHD tai autismin kirjo) ovat myös yksilöitä – kun tunnet yhden, tunnet vain yhden.
  • Muista etsiä myös vahvuuksia (luovuus, innokkuus, rohkeus, pedanttisuus, vahva oikeudentunto…)
  • Ymmärrä, että ylivilkkaan / tarkkaamattoman / ajatuksiinsa uppoutuvan / tilanteisiin jumiutuvan oppilaan aivojen aktivaatiotaso voi olla neurologisesti alivirittynyt. Kaikilla huonosti käyttäytyvillä näin ei ole, mutta älä käytä tätä syynä ohittaa tätä tosiasiaa. Levottomuus on tällöin yritys tehdä olo paremmaksi. Auta oppilasta löytämään keinoja itsensä aktivoimiseen toisia häiritsemättömällä tavalla.
  • Oppilas voi olla useasta syystä aistiherkkä. Tällöin oppilas voi reagoida ärsykkeisiin voimakkaammin tai toisaalta olla aistihakuinen, oppilaalla voi olla pelkoja tai rajoittuneisuutta esimerkiksi syömiseen ja pukeutumiseen liittyen. Rauhallinen, aikuismainen käytös, asioiden normalisointi ja totuttaminen arkeen kuuluviin asioihin asteittain auttaa tällöin. Herkkä kärsii kertyvästä aistikuormituksesta, joten häntä tukee arjen pienet teot esim pidä luokan valaistus maltillisena ja mieti mahdollisimman rauhallinen istumapaikka.
  • Kiinnitä huomiota lapsen leikkikavereihin. Jos lapselle on heikot vuorovaikutustaidot, hän saattaa usein hakeutua itseään nuorempien leikkeihin. Tällöin lapsi kokee, että nuorempien kanssa on helpompi olla vuorovaikutuksessa, omanikäisten kanssa tulee enemmän vaikeuksia.
  • Huomioi lapsen ikä ja kehitystaso – ikään liittyvä normaali toiminta
  • Aikuisen läsnäolo ja lapsen kohtaaminen on kaikkein tärkeintä, sensitiivinen työote
  • Aikuinen tarjoaa suojaa, tukee, auttaa, ohjaa ja välillä palauttaa lapselle turvallisuutta ja rauhallisuutta silloin, kun lapsi ei kykene siihen itse
  • Aikuiset ovat esimerkkeinä sekä toisilleen että lapsille
  • Positiivinen pedagogiikka tärkeää
  • Aikuinen ohjaa lapsia / oppilaita myönteisellä puheella ja välttää negatiivista ei- ja älä-kieltä
  • Eleet ja ilmeet ovat merkityksellisiä
  • Empaattisuus ja sensitiivisyys
  • Aikuinen on aina aktiivinen ja kannattelee vuorovaikutusta
  • Aamukohtaaminen, tervehtiminen, kohteliaisuus, avoimuus, ammatillisuus
  • Arjen sanoittaminen
  • Luodaan edellytykset kommunikaatioon (tukiviittomat, kuvat, pikapiirtäminen, eleet. Ilmeet, Piki, Fanny, jne. Materiaalit) Lapset eivät opi itsekseen, aikuinen auttaa ja opettaa, etsii syytä, jos leikit ei suju
  • Aikuinen on tukena kaverisuhteiden löytämiselle
  • Leikkikartta, kaveribingo, lapsen oma valinta
  • Eriyttäminen: saa keskittyä leikkiin ja omaan toimintaan, aikuiset paljon läsnä, pienryhmät
  • Puhumattomia lapsia autetaan ja tuetaan
  • Aikuinen opettaa lapsille kuuntelutaitoa
  • Ota käyttöön 20/80 -periaate ( Ratkaisukeskeisyys: 20% ajasta asian selvittämiseen, 80 % ajasta tulee kulua siihen, miten toimitaan tästä eteenpäin, miten lasta tuetaan harjoittelemaan uutta taitoa)

Lähteet:
Onnistu eriyttämisessä – Toimivan opetuksen opas, PS –Kustannus 2018
Nepsy –lapsen ja nuoren ymmärtäminen ja sujuvampi arki koulutus, Sari Kujanpää, psykologi, kouluttajapsykoterapeuttu, työnohjaaja, 2022 Psyykkisesti oireileva oppilas, Talala Mira, PS –kustannus 2019