Oppimis-
ympäristö

i

Fyysinen
oppimis-
ympäristö

Psyykkinen
oppimis-
ympäristö

Sosiaalinen
oppimis-
ympäristö

Linkit

Oppimisympäristö

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista.

Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin voidaan ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta. Tuen tarpeen mukaan räätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista.

Lähde: Pedanet.hollola.fi

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeinen pedagoginen tukimuoto on muokata fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvatus- ja oppimisympäristö lapsen kehitystä tukevaksi. Opetuksessa ja toiminnassa on tärkeää huomioida, miten ympäristön olosuhteet mahdollistavat tai rajoittavat lapsen toimintaa. Voimme säädellä, mitä ärsykkeitä kantautuu lapselle ympäristöstä. Ympäristötekijöillä voimme helpottaa, ohjata ja opastaa lasta toimimaan toivotusti.

Lähde: Erja Sandberg, Pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 2021

Fyysinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa

TILAT

  • Kalenterit seinälle
  • Pienryhmätoiminnan mahdollistuminen: pienryhmät kuvitettuna seinällä
  • Leikkitilojen rakentaminen / rajaaminen: lattiaan laitettavilla teipeillä, kuvilla, matoilla tai sermeillä
  • Liikunnan mahdollistaminen sisätiloissa
  • Ulkotilat / piha ja lähiympäristöt

 

VÄLINEET JA MATERIAALIT

  • Lasten ja oppilaiden saatavilla
  • Tavaroilla omat paikat kuvitettuina
  • Pohditaan tarkasti visuaalisten ärsykkeiden määrä ja laatu

 

AIKATAULUT

  • Selkeä päivän rytmi kuvitettuna
  • Muutosten huomiointi ja ennakointi
  • Lapsikohtainen päiväjärjestys yksilöllisesti tarvittaessa

 

LASTEN JA AIKUISTEN MÄÄRÄ

  • Kuvat tai nimet ryhmätilan seinällä
  • Paikallaolijoiden läpikäynti kuvan ja nimilappujen avulla, lasketaan lasten lukumäärä

 

KUVIEN KÄYTTÖ KOMMUNIKAATION JA TOIMINNAN OHJAUKSEN TUKENA

  • Ryhmän säännöt kuvitettuna tai kirjoitettuna seinällä
  • Kaveritaidot kuvitettuna seinällä
  • Tunnekuvien käyttö, oman tunnetilan arviointi näyttämällä kuvaa
  • Kuvat lasten käytössä
  • Tukiviittomien käyttö kuvina seinällä
  • Kuvien samankaltaisuus eri ympäristöissä tärkeää!

Fyysinen oppimisympäristö perusopetuksessa

TILAT

  • Oppimista edistävät tilaratkaisut ja tilojen muunneltavuus
  • Erilaisten työskentelytapojen ja ryhmätoiminnan mahdollistuminen
  • Oppilaat mukaan kaikkien tilojen suunnitteluun
  • Viihtyisyyden huomioiminen
  • Ergonomisuuden huomioiminen
  • Erilaisten oppimisympäristöjen rakentaminen (lukunurkkaus, matikkapaja, konetila)
  • Huolehdi tilojen siisteydestä, selkeydestä ja turvallisuudesta
  • Liikunnan mahdollistaminen sisätiloissa
  • Muista oppimisympäristöt ulkona, pihassa ja lähiympäristössä
  • Pohditaan tarkasti visuaalisten ärsykkeiden määrä ja laatu

 

VÄLINEET JA MATERIAALIT

  • Helposti oppilaiden saatavilla
  • Tavaroilla omat paikat nimettyinä ja tarvittaessa kuvitettuina
  • Siivoa turhat tavarat pois ja palauta yhteiset tavarat varastoon

 

AIKATAULUT

  • Selkeä päivän rytmi näkyville (kuvatuki tarvittaessa)
  • Muutosten huomiointi ja ennakointi
  • Oppilaskohtainen päiväjärjestys yksilöllisesti tarvittaessa

 

KUVIEN KÄYTTÖ KOMMUNIKAATION JA TOIMINNANOHJAUKSEN TUKENA

  • Kaikki hyötyvät kuvatuen käytöstä
  • Kuvatuki tuo myös isommille oppilaille struktuuria ja turvaa
  • Ryhmän säännöt kuvitettuna tai kirjoitettuna seinällä
  • Tunnekuvien käyttö tarvittaessa, oman tunnetilan arviointi näyttämällä kuvaa
  • Kuvien samankaltaisuus eri ympäristöissä tärkeää

Psyykkinen oppimisympäristö

  • Aikuisten vastuulla on luoda turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri
  • Vastuullisen ja turvallisen aikuisen läsnäolo on kaikkein tärkeintä Lasten kohtaaminen ja aikuisten sensitiivisyys
  • Huomaa hyvä, myönteinen puhe ja ohjaus, vahvuusperustainen huomioiminen, miten tämä näkyy oppimisympäristössä
  • Aikuinen on aidosti kuunteleva, lapsen asioihin/kiinnostuksen kohteisiin tarttuva
  • Aikuinen tunnistaa lapsen yksilölliset taidot ja harjoittelun kohteet
  • Kannustava työote (peukutus, positiivisen palautteen välitön antaminen pienistäkin onnistumisista ja yrittämisestä)
  • Lasten keskinäinen vuorovaikutus ja kaverisuhteet
  • Aikuinen tunnistaa lapsen vuorovaikutustaidot
  • Luodaan edellytykset kommunikointiin (esim. tukiviittomat, kuvat, eleet, ilmeet)
  • Aikuinen edistää kaverisuhteiden luomista (erilaiset parit, ryhmät)
  • Tunnetaitojen edistäminen (erilaiset materiaalit, Piki, Fanni jne.)
  • Draaman keinot
  • Lapsen oikeus osallisuuteen
  • Lapsilähtöinen ohjaus (aikuinen reagoi ja vastaa lapsen aloitteisiin, mutta ei ole itse aktiivinen aloitteen tekijä)
  • Aikuisjohtoinen ohjaus (aikuinen ohjaa lapsen toimintaa ja suuntaa lapsen huomiota tahtomalleen taholle)
  • Vuorovaikutteinen ohjaus lasten aloitteiden lukeminen, leikkialoitteiden tekeminen ed. pohjalta, rohkaisu toistamiseen, vuorottelu, kysymykset, pyynnöt)

Sosiaalinen oppimisympäristö

VUOROVAIKUTUS
Ryhmään kuulumisen ja arvostamisen tunne ja sen hyväksyminen on tärkeää kaikille, myös tukea tarvitsevalle lapselle. Osallisuus on tärkeää jokaiselle lapselle!

  • Lapsen turvalliset kiintymyssuhteet ovat yhteydessä kaikkiin ihmisenä olemisen taitoihin, myös itsesäätelyyn, johon kuuluvat tunnetaidot. Lapsen itsesäätelytaidot kehittyvät varhaisvuosina.
  • Lähtökohtana toiminnalle on vastuullinen ja turvallinen aikuinen. Aikuisen vastuulla on luoda turvallinen ja hyväksyvä kasvatusilmapiiri.
  • Ryhmäytyminen on tärkeää: luodaan hyvä me-henki ja opetetaan kavereiden auttamista ja kannustamista
  • Rauhoita mielesi, itsesi ja kielenkärkesi. Lasta ei tule pelotella tai uhkailla.

Vinkit ja menetelmät sosiaalisen oppimisympäristön kehittämiseen:

  • Kiinnitä huomiota lapsen kavereihin. Jos lapsella on heikot vuorovaikutustaidot, hän saattaa usein hakeutua itseään nuorempien seuraan. Tällöin lapsi kokee, että nuorempien kanssa on helpompi olla vuorovaikutuksessa, omanikäisten kanssa tulee enemmän vaikeuksia.
  • Huomioi lapsen ikä ja kehitystaso – ikään liittyvä normaali toiminta
  • Aikuisen läsnäolo ja lapsen kohtaaminen on kaikkein tärkeintä, sensitiivinen työote
  • Aikuinen tarjoaa suojaa, tukea, auttaa, ohjaa ja välillä palauttaa lapselle turvallisuutta ja rauhallisuutta silloin, kun lapsi ei kykene siihen itse
  • Aikuiset ovat esimerkkeinä sekä toisilleen että lapsille
  • Positiivinen pedagogiikka tärkeää
  • Aikuinen ohjaa lapsia myönteisellä puheella ja välttää negatiivista ei- ja älä-kieltä
  • Eleet ja ilmeet ovat merkityksellisiä
  • Empaattisuus ja sensitiivisyys
  • Aikuinen on aina aktiivinen ja kannattelee vuorovaikutusta: aamukohtaaminen, tervehtiminen, kohteliaisuus, avoimuus, ammatillisuus
  • Arjen sanoittaminen
  • Luodaan edellytykset kommunikaatioon (tukiviittomat, kuvat, pikapiirtäminen, eleet. Ilmeet, Piki, Fanny, jne. Materiaalit)
  • Lapset eivät opi itsekseen, aikuinen auttaa ja opettaa, etsii syytä, jos toiminta ei suju
  • Aikuinen on tukena kaverisuhteiden löytämiselle
  • Leikkikartta, kaveribingo, lapsen oma valinta, kaveripenkki, tukioppilaat
  • Puhumattomia lapsia autetaan ja tuetaan
  • Aikuinen opettaa lapsille kuuntelutaitoa
  • Ota käyttöön 20/80 -periaate (Ratkaisukeskeisyys: 20% ajasta asian selvittämiseen, 80 % ajasta tulee kulua siihen, miten toimitaan tästä eteenpäin, miten lasta tuetaan harjoittelemaan uutta taitoa)