Työrauha

Oppitunnin
struktuuri

Säännöt

Vaka ja
esiopetus

Linkit

Palaute

Pedagogiset
asiat

Kohtaaminen,
välittäminen
ja toiminta-
kulttuuri

Työrauha

Työrauhahaasteita voidaan ennaltaehkäistä hyvällä ja laadukkaalla opetuksella, hyvän, turvallisen ja osallistavan ilmapiirin luomisella, tiiviillä yhteistyöllä sekä tehokkailla toimintamalleilla yksilö-, ryhmä- ja koulutasolla. Panostamalla ongelmien ennalta ehkäisyyn ja jo ilmenneiden ongelmien mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen saavutetaan parhaimmat ja kestävimmät tulokset.

Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota oppitunneilla, jotta työrauhaongelmia esiintyisi vähemmän?

Oppitunnin struktuuri

Oppitunnin tavoitteet ja ohjelma ovat näkyvissä (esimerkiksi tämän materiaalin tuntitaulun avulla, löytyy kohdasta struktuuri).
Oppituntien aloitukset ja lopetukset on toteutettu huolella -> ”henkiset seinät”
Oppituntien rakenne on ennakoitavissa – toimitaan useimmiten saman ”kaavan” mukaan. Tilanteiden ja tehtävien jäsentäminen -> tuetaan toiminnan ohjausta.
Ryhmän tulee rauhoittua, ennen kuin opettaja aloittaa oppitunnin ja antaa työskentelyohjeet.
Hiljaisuushetki tunnin alussa
Työskentely alkaa jonkinlaisesta tietystä, aina toistuvasta merkistä, josta oppilaat tunnistavat työajan alkavan.
Merkki voi olla napsautus, kilinäkello, käden nostaminen ylös jne.
Tunnin rytmittäminen, välitehtävän käyttö liikkumista kaipaaville (esim. 15 min työskentelyä, jonka jälkeen toiminnallinen välitehtävä), välitavoite (ohje mihin asti tehdään, jonka jälkeen aikuinen tulee katsomaan) ohjeiden antaminen vaiheittain ja monipuolisin keinoin.
Oman toiminnan suunnittelun harjoitteleminen (mitä ensin, mitä sitten, millä välineillä, arvioitu aika).
Siirtymätilanteiden ennakointi ja yhteiset merkit siirtymiin
Omat rauhoittumispaikat tarvittaessa
Toimintojen jäsentäminen kuvien avulla
Aivan kuten oppituntien aloitukset, myös tuntien lopetukset kannattaa päättää hiljentymiseen ja rauhoittumiseen. Tilasta poistutaan vasta sitten, työt on saatu loppuun ja opettaja antaa poistumiseen luvan.

Lähteet: https://www.nmi.fi/wp-content/uploads/2020/01/Tyorauha-kaikille-opas-ohjaajalle.pdf

Työrauha tavaksi, Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa, Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalen
Luokanopettajien kokemuksia työrauhaa tukevan toimintakulttuurin rakentamisesta luokkaan, Terhi Keskilammi, Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2020 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto

Säännöt

Oppitunneilla on selkeät säännöt. Oppilaat ovat tietoisia näistä säännöistä ja niitä noudatetaan johdonmukaisesti.
Koulun järjestyssäännöt kannattaa käydä huolella läpi lukuvuoden alussa.
Luokan säännöt laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa.
Sääntöihin ei kirjoiteta kieltoja, vaan myönteisiä toimintaohjeita. Yhdessä pohditaan perusteellisesti, miksi mikäkin sääntö on olemassa.
Huoltajia tiedotetaan luokan säännöistä ja toimintaperiaatteista.
Säännöistä poikkeamisen seuraukset ovat kaikkien tiedossa -> tilanteet viedään loppuun asti: älä uhkaa sellaisilla seuraamuksilla, joita et halua tai pysty toteuttamaan.

Lähteet: https://www.nmi.fi/wp-content/uploads/2020/01/Tyorauha-kaikille-opas-ohjaajalle.pdf

Työrauha tavaksi, Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa, Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalen

Luokanopettajien kokemuksia työrauhaa tukevan toimintakulttuurin rakentamisesta luokkaan, Terhi Keskilammi, Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2020 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto

Palaute

Palautteen antamisen tapaan on kiinnitetään huomiota. Palaute ei ole ristiriitaista – ts. tietty teko aiheuttaa säännönmukaisesti tietyn reaktion ja palautteen.
Kiinnitetään päähuomio positiiviseen palautteeseen-> lapsi/nuori pyrkii toistamaan sitä, mistä hän saa positiivista palautetta, 4 positiivista vastaa yhtä negatiivista palautetta!
Tarvittaessa harjoitellaan kannustavan palautteen antamista ja vastaanottamista pieninä annoksina.
Palautetta annetaan myös ei- kielellisin keinoin, esim.
Hymynaamat, tarrat, helmet, peukku pystyyn jne.
Liikennevalot: vihreä (käyttäytyminen sovitun mukaista) keltainen (käyttäytymiseen kiinnitettävä huomiota) punainen (käyttäytymisen muututtava), jonka jälkeen keskustelu
Pulpetille kumilanka, jossa on helmi, opettaja käy tunnin aikana siirtämässä helmeä punaiseen tai vihreään suuntaan käyttäytymisen mukaan.
Tuntikohtainen palaute + ja – merkein

Lähteet: https://www.nmi.fi/wp-content/uploads/2020/01/Tyorauha-kaikille-opas-ohjaajalle.pdf

Työrauha tavaksi, Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa, Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalen

Luokanopettajien kokemuksia työrauhaa tukevan toimintakulttuurin rakentamisesta luokkaan, Terhi Keskilammi, Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2020 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto

Pedagogiset asiat

Hyvin suunnitellut oppitunnit
Selkeät tehtävänannot
Oppimisympäristöön liittyvät asiat
Istumajärjestys, vaikuttaminen lasten keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja sitä kautta luokan työrauhaan.
Ylimääräiset tavarat pois pulpetilta, ylimääräiset ärsykkeet minimiin.
Fyysisen tilaan liittyvät tekijät (siisteys, tavaroille omat paikat, äänieristys, värit, tuuletus, lämpötila, tilan jakaminen sermeillä)
Huomioidaan oppilaiden yksilöllisyys, esimerkiksi keskittymiskyky oppitunnin aikana. Jos levoton oppilas välillä pääsee jaloittelemaan, on sillä suuri merkitys työrauhalle. Joillekin työrauha saattaa syntyä siitä, että saa liikkua sovitusti, käydä vessassa, kävelemässä käytävällä tai juomassa vettä.
Oppilaan osallistaminen tunnilla, opettajan antamat luottamus- tai vastuutehtävät, kun huomataan, että oppilas ei jaksa enää keskittyä.
Opettajan liikkuminen luokassa-> asiat näkee eri tavalla, kuin istuessa luokan edessä.

Lähteet: https://www.nmi.fi/wp-content/uploads/2020/01/Tyorauha-kaikille-opas-ohjaajalle.pdf

Työrauha tavaksi, Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa, Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalen

Luokanopettajien kokemuksia työrauhaa tukevan toimintakulttuurin rakentamisesta luokkaan, Terhi Keskilammi, Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2020 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto

Kohtaaminen ja välittäminen

Oppilaantuntemus
Kehittyy arkisissa kohtaamisissa, kun opettaja kyselee oppilaiden kuulumisia sekä on kiinnostunut heidän mielenkiinnon kohteistaan.
Opettajan on tärkeä kuunnella oppilaiden iloja ja suruja.
Oppilaan ja luokan kohtaaminen ja huomioiminen ovat tärkeitä asioita myös työrauhan kannalta. Huomioiminen voi olla esimerkiksi hymyileminen, kehuminen, kätteleminen tai kuulumisten kysyminen
Opettajan ja oppilaan välinen positiivinen vuorovaikutus
Opettajan on hyvä kertoa itsestään jotain -> Se lähentää häntä oppilaisiin
Oppilaiden mielipiteiden kuunteleminen liittyen esimerkiksi erilaisten toimintatapojen käyttämiseen ja luokassa syntyneisiin ristiriitatilanteiden selvittämiseen
Osallisuus ja vastuun antaminen, oppilaiden osallistaminen luokassa tapahtuvaan toimintaan

Toimintakulttuuri

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen
Yhteiset toimintaperiaatteet luokkaa opettavien opettajien ja koko koulun tasolla
Opettajien yhteistyö
Tasapuolisuus ja johdonmukaisuus
Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Lähteet: https://www.nmi.fi/wp-content/uploads/2020/01/Tyorauha-kaikille-opas-ohjaajalle.pdf

Työrauha tavaksi, Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa, Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalen

Luokanopettajien kokemuksia työrauhaa tukevan toimintakulttuurin rakentamisesta luokkaan, Terhi Keskilammi, Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2020 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto

Työrauhaa edistäviä keinoja varhaiskasvatuksessa

Leikki, draama ja teatteri
Ennakkovalmistelu
Sopivien opetusstrategioiden valinta
Motivaatio ja mielekkyys
Ylimääräiset ärsykkeet tilasta poistetaan (aistiystävällinen tila)
Toiminnallisuus- tekemällä oppiminen: suosi aktiivisuutta, toiminnallisuutta ja kokemuksellisuutta
Yhdessä oppiminen: vuorovaikutteisuuden lisääminen
Dialogi: opetuksen on hyvä olla keskustelevaa, tue kyselemistä
Asioilla on oltava kiinnekohtia lapsen omaan elämään
Taiteellisuus opetusmenetelmänä
Lähiympäristön hyödyntäminen: luonto lapsen terveyden edistäjänä
Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen: lasten aktiivinen tuottaminen/ tiedon etsiminen yhdessä
Lasten kanssa tehdään yhdessä työrauhan säännöt
Kuvatuki tai pikapiirtäminen työvaiheiden etenemisen kuvaamisessa
Aikuinen toimii rauhallisena esimerkkinä

Linkit:

Työrauha tavaksi
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/holopainen-p.- et-al.-tyorauha-tavaksi-kohtaaminen-toimintakulttuuri-ja- pedagogiikka-koulun-arjessa.-2009.pdf

Tukitoimimalli yläkoulujen työrauhaongelmiin
https://www.nmi.fi/wp-content/uploads/2020/01/Tyorauha- kaikille-opas-ohjaajalle.pdf

Artikkeli vinkkeineen työrauhasta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/09/07/jos-luokassa-on-80- oppilasta-niin-totta-kai-todennakoisyys-hairioille-lisaantyy

Kahdeksan vinkkiä luokan työrauhaan
https://www.opettaja.fi/tyossa/8-vinkkia-luokan-tyorauhaa/